Siirry sisältöön
Jussi Mäkelä verisuonikirurgi
Varaa aika(avautuu uuteen ikkunaan)

Suonikohjujen laserhoito ja vaahtohoito: miten ne toimivat ja kumpi sopii sinulle

La­ser­hoi­to ja vaah­to­hoi­to ovat kaksi tapaa sulkea vuotava laskimo sen sisältä käsin, ilman leik­kaus­viil­to­ja. Ne toimivat eri pe­ri­aat­teel­la ja sopivat eri­lai­siin las­ki­moi­hin. Tässä ar­tik­ke­lis­sa käyn läpi, mitä kum­mas­sa­kin hoidossa tapahtuu, millaisia haittoja niihin liittyy ja miten valinta tehdään.

Jussi Mäkelä, LT, ve­ri­suo­ni­ki­rur­gian eri­kois­lää­kä­ri · · Lukuaika noin 7 min

Suo­ni­koh­ju­jen hoito on muuttunut paljon parissa vuo­si­kym­me­nes­sä. Aiemmin vuotava laskimo pois­tet­tiin leik­kauk­ses­sa yleensä yleis­anes­te­si­as­sa. Nykyään suurin osa hoidoista tehdään laskimon sisältä käsin pai­kal­lis­puu­du­tuk­ses­sa, ja kotiin lähdetään kävellen samana päivänä.

Las­ki­mon­si­säi­siä hoitoja on useita. Tässä ar­tik­ke­lis­sa keskityn kahteen, joita käytän: la­ser­hoi­toon ja ul­tra­ää­ni­oh­jat­tuun vaah­to­hoi­toon. Molempien tavoite on sama, mutta keino on eri.

Mitä hoidolla tavoitellaan

Suo­ni­koh­ju­jen taustalla on lähes aina pin­nal­li­nen laskimo, jonka läpät vuotavat. Veri virtaa siinä seistessä alaspäin, paine kasvaa ja laskimon si­vu­haa­rat pul­lis­tu­vat. Tästä kerron tarkemmin ar­tik­ke­lis­sa Suo­ni­koh­jut ja las­ki­moi­den va­jaa­toi­min­ta.

Hoidon tavoite on sulkea vuotava laskimo. Kun laskimo on suljettu, veri ei enää pääse vir­taa­maan siinä väärään suuntaan. Veri ohjautuu jalan muihin, toimiviin las­ki­moi­hin, joita on runsaasti. Suljettu laskimo muuttuu vä­hi­tel­len si­de­ku­dos­juos­teek­si, ja elimistö hajottaa sen kuu­kausien kuluessa.

Moni kysyy, tar­vi­taan­ko suljettua laskimoa myöhemmin johonkin. Vuotava laskimo ei kuljeta verta kunnolla sydäntä kohti, vaan kuor­mit­taa jalkaa kul­jet­ta­mal­la sitä väärään suuntaan. Sen sul­ke­mi­nen ei siksi heikennä jalan ve­ren­kier­toa, vaan päin­vas­toin vähentää las­ki­mo­pai­net­ta.

Ennen hoitoa: ultraäänikartoitus

Jokainen hoito alkaa ul­tra­ää­ni­tut­ki­muk­sel­la. Siinä sel­vi­te­tään, mikä laskimo vuotaa, mistä kohtaa vuoto alkaa, kuinka laaja ja suora laskimo on ja toimiiko syvä las­ki­mo­jär­jes­tel­mä. Näiden tietojen pe­rus­teel­la valitaan hoi­to­muo­to. Samaa ul­tra­ää­ni­lai­tet­ta käytetään myös itse toi­men­pi­tees­sä, joten näen koko ajan, missä neula, katetri tai vaahto kulkee.

Laserhoito

La­ser­hoi­dos­sa (en­do­ve­noo­si­nen la­ser­ab­laa­tio) vuotava laskimo suljetaan sen sisältä käsin lämmön avulla.

Mitä toimenpiteessä tapahtuu

Ensin laskimo pai­kan­ne­taan ul­tra­ää­nel­lä, ja pis­to­koh­ta puu­du­te­taan. Pis­to­koh­ta on ta­val­li­ses­ti polven tai pohkeen tasolla.

Laskimoon viedään neulan kautta ohut katetri, ja sen sisään ohjataan la­ser­kui­tu. Kuidun kärki viedään ul­tra­ää­ni­oh­jauk­ses­sa aivan laskimon yläpäähän, muutaman sent­ti­met­rin päähän kohdasta, jossa pin­nal­li­nen laskimo yhtyy syvään.

Seu­raa­vak­si laskimon ympärille ruis­ku­te­taan ohuella neulalla laimeaa puu­du­tus­nes­tet­tä koko hoi­det­ta­val­ta matkalta. Tätä kutsutaan tu­me­sens­si­puu­du­tuk­sek­si. Neste puuduttaa alueen, puristaa laskimon kasaan kuidun ympärille ja suojaa ym­pä­röi­viä kudoksia lämmöltä.

Kun laser on päällä, kuitua vedetään hitaasti ulospäin. Lämpö kutistaa laskimon seinämän, ja laskimo sulkeutuu. Lopuksi pis­to­koh­taan laitetaan pieni sidos, ja jalkaan puetaan tukisukka.

Var­si­nai­nen la­se­roin­ti kestää vain muutaman minuutin. Koko käynti val­mis­te­lui­neen kestää yleensä noin tunnin. Hoito ei vaadi yleis­anes­te­si­aa eikä rau­hoit­ta­via lääkkeitä, joten voit kävellä heti ulos ja yleensä myös ajaa itse kotiin.

Mihin laserhoito sopii

La­ser­hoi­to sopii hyvin suoriin las­ki­mo­run­koi­hin, kuten isoon ja pieneen sa­phe­na­las­ki­moon ja niiden suu­rim­piin haaroihin. Laskimon pitää olla riittävän suora, jotta kuitu saadaan kul­je­tet­tua sen sisällä. Hyvin mut­kit­te­le­vat tai aivan ihon pinnassa kulkevat laskimot sopivat huonommin la­ser­hoi­toon, ja niihin käytetään yleensä vaah­to­hoi­toa tai pientä poistoa.

Laserhoidon haitat

Ta­val­li­sia ja ohi­me­ne­viä haittoja ovat:

  • mustelmat hoidetun laskimon kohdalla
  • ki­ris­tyk­sen ja aris­tuk­sen tunne reiden tai pohkeen si­sä­syr­jäl­lä, joka tuntuu usein voi­mak­kaim­mal­ta muutaman päivän kuluttua hoidosta
  • suljetun laskimon tun­nus­tel­ta­va, kova juoste ihon alla, joka pehmenee viikkojen kuluessa.

Har­vi­nai­sem­pia haittoja ovat:

  • ohimenevä tun­not­to­muus tai pistely iholla, joka johtuu laskimon vieressä kulkevan pienen tun­to­her­mon är­sy­tyk­ses­tä
  • pin­nal­li­nen las­ki­mo­tu­leh­dus hoidetun laskimon si­vu­haa­ras­sa
  • hyytymän kasvu sul­je­tus­ta las­ki­mos­ta syvään laskimoon tai syvä las­ki­mo­tu­kos. Tämä on har­vi­nais­ta, ja sen vuoksi hoidettu alue tar­kis­te­taan ul­tra­ää­nel­lä.

Vaahtohoito

Vaah­to­hoi­dos­sa (ul­tra­ää­ni­oh­jat­tu vaah­to­skle­ro­te­ra­pia) laskimoon ruis­ku­te­taan lää­ke­ai­net­ta vaahdoksi se­koi­tet­tu­na. Lääkeaine vau­rioit­taa laskimon si­sä­pin­taa, laskimo sulkeutuu ja muuttuu vä­hi­tel­len si­de­ku­dok­sek­si.

Mitä toimenpiteessä tapahtuu

Hoi­det­ta­vat laskimot pai­kan­ne­taan ensin ul­tra­ää­nel­lä. Lääkeaine, Suomessa ta­val­li­ses­ti po­li­do­ka­no­li, se­koi­te­taan ilman kanssa kahden ruiskun välillä ta­sai­sek­si, hie­no­kup­lai­sek­si vaahdoksi.

Vaahto ruis­ku­te­taan laskimoon ohuella neulalla tai ka­nyy­lil­la. Ul­tra­ää­nel­lä näen, miten vaahto täyttää laskimon ja syr­jäyt­tää veren. Vaahto on kos­ke­tuk­ses­sa laskimon seinämään, ja laskimo supistuu jo muu­ta­mas­sa mi­nuu­tis­sa. Lopuksi jalkaan puetaan tukisukka tai sidos.

Vaah­to­hoi­to ei vaadi puu­du­tus­ta, koska pistokset tehdään ohuella neulalla. Toi­men­pi­de kestää yleensä alle puoli tuntia.

Mihin vaahtohoito sopii

Vaahto kulkee laskimon mutkien mukana, joten sitä voidaan käyttää las­ki­moi­hin, joihin la­ser­kui­tua ei saa vietyä:

  • mut­kit­te­le­viin si­vu­haa­roi­hin
  • las­ki­moi­hin, jotka ovat uusiu­tu­neet aiemman leik­kauk­sen tai hoidon jälkeen
  • las­ki­moi­hin sää­ri­haa­van tai iho­muu­tos­ten alueella
  • verk­ko­mai­siin las­ki­moi­hin ja hius­suo­ni­koh­jui­hin.

Vaah­to­hoi­toa voidaan käyttää myös las­ki­mo­run­koi­hin. Tut­ki­muk­sis­sa vaahdolla suljettu las­ki­mo­run­ko avautuu kuitenkin uudelleen useammin kuin lämmöllä suljettu, joten vaah­to­hoi­to saatetaan joutua tois­ta­maan. Toisaalta vaah­to­hoi­to on kevyt toistaa, ja usein hoito suun­ni­tel­laan­kin useam­mas­sa vaiheessa.

Vaahtohoidon haitat

Ta­val­li­sia haittoja ovat:

  • ruskea vär­jäy­ty­mä iholla hoidetun laskimon kohdalla. Se haalistuu yleensä kuu­kausien kuluessa, mutta voi joskus jäädä py­sy­väm­mäk­si.
  • kovat, aristavat kyhmyt hoi­de­tuis­sa las­ki­mois­sa. Ne johtuvat laskimoon jääneestä hyy­ty­nees­tä verestä, ja ne voidaan tar­vit­taes­sa tyhjentää pienellä pistolla, mikä nopeuttaa pa­ra­ne­mis­ta.
  • uudet hius­suo­ni­koh­jut hoidetun alueen ympärillä.

Har­vi­nai­sia haittoja ovat ohi­me­ne­vät nä­kö­häi­riöt tai migreenin kaltainen päänsärky hoi­to­päi­vä­nä, al­ler­gi­nen reaktio, ihovaurio pis­to­koh­das­sa sekä syvä las­ki­mo­tu­kos.

Kerro ennen vaah­to­hoi­toa, jos sinulla on ollut au­ral­lis­ta migreeniä, ve­ri­suo­ni­tu­kos tai tiedossa oleva sydämen eteis­vä­li­sei­nän aukko. Vaah­to­hoi­toa ei tehdä raskauden aikana.

Yhdistelmähoito

Usein hoitoja yh­dis­te­tään. Tyy­pil­li­ses­ti vuotava las­ki­mo­run­ko suljetaan laserilla, ja sen näkyvät, mut­kit­te­le­vat si­vu­haa­rat hoidetaan vaahdolla tai pois­te­taan pienistä pis­to­viil­lois­ta. Si­vu­haa­rat voidaan hoitaa samalla kertaa tai muutaman viikon kuluttua, kun nähdään, kuinka paljon ne ovat ku­tis­tu­neet itsestään rungon sul­ke­mi­sen jälkeen.

Miten hoitomuoto valitaan

Valinta tehdään ul­tra­ää­ni­löy­dös­ten pe­rus­teel­la, ja se on aina yk­si­löl­li­nen. Keskeisiä ky­sy­myk­siä ovat:

  • Mikä laskimo vuotaa? Suora, vuotava las­ki­mo­run­ko sopii yleensä la­ser­hoi­toon. Mut­kit­te­le­vat si­vu­haa­rat ja uusiu­tu­neet laskimot sopivat yleensä vaah­to­hoi­toon.
  • Kuinka laaja ja syvällä laskimo on? Aivan ihon alla kulkevaa laskimoa ei voi lämmittää ilman iholle koh­dis­tu­vaa riskiä. Hyvin laaja laskimo taas sulkeutuu vaahdolla heikommin.
  • Onko aiempia hoitoja tai leik­kauk­sia? Ar­pi­ku­dok­sen läpi kulkevaan, uusiu­tu­nee­seen laskimoon kuitua ei usein saa vietyä.
  • Millaisia oireita ja toiveita sinulla on? Joillekin tärkeintä on oireiden lie­vit­ty­mi­nen, toisille myös ulkonäkö. Molemmat ovat hyviä syitä, ja ne vai­kut­ta­vat siihen, mitä kaikkea hoidetaan.

Käymme vaih­toeh­dot läpi en­sim­mäi­sel­lä käynnillä, kun ul­tra­ää­ni­ku­va on edessämme. Saat kir­jal­li­sen suun­ni­tel­man ja hinta-arvion, eikä päätöstä tarvitse tehdä samalla käynnillä.

Muut hoitomenetelmät

Laser- ja vaah­to­hoi­don lisäksi käytössä on muita me­ne­tel­miä. Ra­dio­taa­juus­hoi­to toimii samalla pe­ri­aat­teel­la kuin la­ser­hoi­to, mutta lämpö tuotetaan ra­dio­taa­jui­sel­la ener­gial­la. Lii­ma­hoi­dos­sa laskimo suljetaan ku­dos­lii­mal­la ilman lämpöä ja tu­me­sens­si­puu­du­tus­ta. Pe­rin­tei­ses­sä leik­kauk­ses­sa las­ki­mo­run­ko pois­te­taan, ja fle­bek­to­mias­sa näkyviä si­vu­haa­ro­ja pois­te­taan pienistä pis­to­viil­lois­ta. Eri me­ne­tel­mil­lä on omat vah­vuu­ten­sa, ja hoi­to­suo­si­tuk­set pitävät las­ki­mon­si­säi­siä hoitoja kes­kei­si­nä vaih­toeh­toi­na vuotavan las­ki­mo­run­gon hoidossa.

Yhteenveto

  • Laser- ja vaah­to­hoi­dos­sa vuotava laskimo suljetaan sen sisältä käsin, eikä ihoon tarvita leik­kaus­viil­to­ja.
  • La­ser­hoi­to sulkee suoran las­ki­mo­run­gon lämmöllä tu­me­sens­si­puu­du­tuk­ses­sa. Vaah­to­hoi­to sulkee mut­kit­te­le­via ja uusiu­tu­nei­ta las­ki­moi­ta lää­ke­vaah­dol­la.
  • Usein me­ne­tel­miä yh­dis­te­tään: runko laserilla ja si­vu­haa­rat vaahdolla tai pienillä pois­toil­la.
  • Hoi­to­muo­to valitaan ul­tra­ää­ni­tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la, ja päätös tehdään yhdessä.

Toi­pu­mi­ses­ta kerron tarkemmin ar­tik­ke­lis­sa Toi­pu­mi­nen suo­ni­koh­ju­hoi­don jälkeen.

Lähteet

  • De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2022 Clinical Practice Guidelines on the Management of Chronic Venous Disease of the Lower Limbs. European Journal of Vascular and Endovascular Surgery 2022;63(2):184–267.
  • Rabe E, Breu FX, Cavezzi A, ym. European guidelines for sclerotherapy in chronic venous disorders. Phlebology 2014;29(6):338–354.
  • Brit­ten­den J, Cotton SC, Elders A, ym. A randomized trial comparing treatments for varicose veins. New England Journal of Medicine 2014;371(13):1218–1227.

Varaa aika vastaanotolle

Ajan­va­raus tapahtuu Me­hi­läi­sen kautta. Et tarvitse lähetettä. Jos et ole varma onko hoito sinulle tarpeen, varaa aika ul­tra­ää­ni­tut­ki­muk­seen — sen jälkeen tiedämme mistä puhutaan.