Suonikohjujen laserhoito ja vaahtohoito: miten ne toimivat ja kumpi sopii sinulle
Laserhoito ja vaahtohoito ovat kaksi tapaa sulkea vuotava laskimo sen sisältä käsin, ilman leikkausviiltoja. Ne toimivat eri periaatteella ja sopivat erilaisiin laskimoihin. Tässä artikkelissa käyn läpi, mitä kummassakin hoidossa tapahtuu, millaisia haittoja niihin liittyy ja miten valinta tehdään.
Jussi Mäkelä, LT, verisuonikirurgian erikoislääkäri · · Lukuaika noin 7 min
Suonikohjujen hoito on muuttunut paljon parissa vuosikymmenessä. Aiemmin vuotava laskimo poistettiin leikkauksessa yleensä yleisanestesiassa. Nykyään suurin osa hoidoista tehdään laskimon sisältä käsin paikallispuudutuksessa, ja kotiin lähdetään kävellen samana päivänä.
Laskimonsisäisiä hoitoja on useita. Tässä artikkelissa keskityn kahteen, joita käytän: laserhoitoon ja ultraääniohjattuun vaahtohoitoon. Molempien tavoite on sama, mutta keino on eri.
Mitä hoidolla tavoitellaan
Suonikohjujen taustalla on lähes aina pinnallinen laskimo, jonka läpät vuotavat. Veri virtaa siinä seistessä alaspäin, paine kasvaa ja laskimon sivuhaarat pullistuvat. Tästä kerron tarkemmin artikkelissa Suonikohjut ja laskimoiden vajaatoiminta.
Hoidon tavoite on sulkea vuotava laskimo. Kun laskimo on suljettu, veri ei enää pääse virtaamaan siinä väärään suuntaan. Veri ohjautuu jalan muihin, toimiviin laskimoihin, joita on runsaasti. Suljettu laskimo muuttuu vähitellen sidekudosjuosteeksi, ja elimistö hajottaa sen kuukausien kuluessa.
Moni kysyy, tarvitaanko suljettua laskimoa myöhemmin johonkin. Vuotava laskimo ei kuljeta verta kunnolla sydäntä kohti, vaan kuormittaa jalkaa kuljettamalla sitä väärään suuntaan. Sen sulkeminen ei siksi heikennä jalan verenkiertoa, vaan päinvastoin vähentää laskimopainetta.
Ennen hoitoa: ultraäänikartoitus
Jokainen hoito alkaa ultraäänitutkimuksella. Siinä selvitetään, mikä laskimo vuotaa, mistä kohtaa vuoto alkaa, kuinka laaja ja suora laskimo on ja toimiiko syvä laskimojärjestelmä. Näiden tietojen perusteella valitaan hoitomuoto. Samaa ultraäänilaitetta käytetään myös itse toimenpiteessä, joten näen koko ajan, missä neula, katetri tai vaahto kulkee.
Laserhoito
Laserhoidossa (endovenoosinen laserablaatio) vuotava laskimo suljetaan sen sisältä käsin lämmön avulla.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu
Ensin laskimo paikannetaan ultraäänellä, ja pistokohta puudutetaan. Pistokohta on tavallisesti polven tai pohkeen tasolla.
Laskimoon viedään neulan kautta ohut katetri, ja sen sisään ohjataan laserkuitu. Kuidun kärki viedään ultraääniohjauksessa aivan laskimon yläpäähän, muutaman senttimetrin päähän kohdasta, jossa pinnallinen laskimo yhtyy syvään.
Seuraavaksi laskimon ympärille ruiskutetaan ohuella neulalla laimeaa puudutusnestettä koko hoidettavalta matkalta. Tätä kutsutaan tumesenssipuudutukseksi. Neste puuduttaa alueen, puristaa laskimon kasaan kuidun ympärille ja suojaa ympäröiviä kudoksia lämmöltä.
Kun laser on päällä, kuitua vedetään hitaasti ulospäin. Lämpö kutistaa laskimon seinämän, ja laskimo sulkeutuu. Lopuksi pistokohtaan laitetaan pieni sidos, ja jalkaan puetaan tukisukka.
Varsinainen laserointi kestää vain muutaman minuutin. Koko käynti valmisteluineen kestää yleensä noin tunnin. Hoito ei vaadi yleisanestesiaa eikä rauhoittavia lääkkeitä, joten voit kävellä heti ulos ja yleensä myös ajaa itse kotiin.
Mihin laserhoito sopii
Laserhoito sopii hyvin suoriin laskimorunkoihin, kuten isoon ja pieneen saphenalaskimoon ja niiden suurimpiin haaroihin. Laskimon pitää olla riittävän suora, jotta kuitu saadaan kuljetettua sen sisällä. Hyvin mutkittelevat tai aivan ihon pinnassa kulkevat laskimot sopivat huonommin laserhoitoon, ja niihin käytetään yleensä vaahtohoitoa tai pientä poistoa.
Laserhoidon haitat
Tavallisia ja ohimeneviä haittoja ovat:
- mustelmat hoidetun laskimon kohdalla
- kiristyksen ja aristuksen tunne reiden tai pohkeen sisäsyrjällä, joka tuntuu usein voimakkaimmalta muutaman päivän kuluttua hoidosta
- suljetun laskimon tunnusteltava, kova juoste ihon alla, joka pehmenee viikkojen kuluessa.
Harvinaisempia haittoja ovat:
- ohimenevä tunnottomuus tai pistely iholla, joka johtuu laskimon vieressä kulkevan pienen tuntohermon ärsytyksestä
- pinnallinen laskimotulehdus hoidetun laskimon sivuhaarassa
- hyytymän kasvu suljetusta laskimosta syvään laskimoon tai syvä laskimotukos. Tämä on harvinaista, ja sen vuoksi hoidettu alue tarkistetaan ultraäänellä.
Vaahtohoito
Vaahtohoidossa (ultraääniohjattu vaahtoskleroterapia) laskimoon ruiskutetaan lääkeainetta vaahdoksi sekoitettuna. Lääkeaine vaurioittaa laskimon sisäpintaa, laskimo sulkeutuu ja muuttuu vähitellen sidekudokseksi.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu
Hoidettavat laskimot paikannetaan ensin ultraäänellä. Lääkeaine, Suomessa tavallisesti polidokanoli, sekoitetaan ilman kanssa kahden ruiskun välillä tasaiseksi, hienokuplaiseksi vaahdoksi.
Vaahto ruiskutetaan laskimoon ohuella neulalla tai kanyylilla. Ultraäänellä näen, miten vaahto täyttää laskimon ja syrjäyttää veren. Vaahto on kosketuksessa laskimon seinämään, ja laskimo supistuu jo muutamassa minuutissa. Lopuksi jalkaan puetaan tukisukka tai sidos.
Vaahtohoito ei vaadi puudutusta, koska pistokset tehdään ohuella neulalla. Toimenpide kestää yleensä alle puoli tuntia.
Mihin vaahtohoito sopii
Vaahto kulkee laskimon mutkien mukana, joten sitä voidaan käyttää laskimoihin, joihin laserkuitua ei saa vietyä:
- mutkitteleviin sivuhaaroihin
- laskimoihin, jotka ovat uusiutuneet aiemman leikkauksen tai hoidon jälkeen
- laskimoihin säärihaavan tai ihomuutosten alueella
- verkkomaisiin laskimoihin ja hiussuonikohjuihin.
Vaahtohoitoa voidaan käyttää myös laskimorunkoihin. Tutkimuksissa vaahdolla suljettu laskimorunko avautuu kuitenkin uudelleen useammin kuin lämmöllä suljettu, joten vaahtohoito saatetaan joutua toistamaan. Toisaalta vaahtohoito on kevyt toistaa, ja usein hoito suunnitellaankin useammassa vaiheessa.
Vaahtohoidon haitat
Tavallisia haittoja ovat:
- ruskea värjäytymä iholla hoidetun laskimon kohdalla. Se haalistuu yleensä kuukausien kuluessa, mutta voi joskus jäädä pysyvämmäksi.
- kovat, aristavat kyhmyt hoidetuissa laskimoissa. Ne johtuvat laskimoon jääneestä hyytyneestä verestä, ja ne voidaan tarvittaessa tyhjentää pienellä pistolla, mikä nopeuttaa paranemista.
- uudet hiussuonikohjut hoidetun alueen ympärillä.
Harvinaisia haittoja ovat ohimenevät näköhäiriöt tai migreenin kaltainen päänsärky hoitopäivänä, allerginen reaktio, ihovaurio pistokohdassa sekä syvä laskimotukos.
Kerro ennen vaahtohoitoa, jos sinulla on ollut aurallista migreeniä, verisuonitukos tai tiedossa oleva sydämen eteisväliseinän aukko. Vaahtohoitoa ei tehdä raskauden aikana.
Yhdistelmähoito
Usein hoitoja yhdistetään. Tyypillisesti vuotava laskimorunko suljetaan laserilla, ja sen näkyvät, mutkittelevat sivuhaarat hoidetaan vaahdolla tai poistetaan pienistä pistoviilloista. Sivuhaarat voidaan hoitaa samalla kertaa tai muutaman viikon kuluttua, kun nähdään, kuinka paljon ne ovat kutistuneet itsestään rungon sulkemisen jälkeen.
Miten hoitomuoto valitaan
Valinta tehdään ultraäänilöydösten perusteella, ja se on aina yksilöllinen. Keskeisiä kysymyksiä ovat:
- Mikä laskimo vuotaa? Suora, vuotava laskimorunko sopii yleensä laserhoitoon. Mutkittelevat sivuhaarat ja uusiutuneet laskimot sopivat yleensä vaahtohoitoon.
- Kuinka laaja ja syvällä laskimo on? Aivan ihon alla kulkevaa laskimoa ei voi lämmittää ilman iholle kohdistuvaa riskiä. Hyvin laaja laskimo taas sulkeutuu vaahdolla heikommin.
- Onko aiempia hoitoja tai leikkauksia? Arpikudoksen läpi kulkevaan, uusiutuneeseen laskimoon kuitua ei usein saa vietyä.
- Millaisia oireita ja toiveita sinulla on? Joillekin tärkeintä on oireiden lievittyminen, toisille myös ulkonäkö. Molemmat ovat hyviä syitä, ja ne vaikuttavat siihen, mitä kaikkea hoidetaan.
Käymme vaihtoehdot läpi ensimmäisellä käynnillä, kun ultraäänikuva on edessämme. Saat kirjallisen suunnitelman ja hinta-arvion, eikä päätöstä tarvitse tehdä samalla käynnillä.
Muut hoitomenetelmät
Laser- ja vaahtohoidon lisäksi käytössä on muita menetelmiä. Radiotaajuushoito toimii samalla periaatteella kuin laserhoito, mutta lämpö tuotetaan radiotaajuisella energialla. Liimahoidossa laskimo suljetaan kudosliimalla ilman lämpöä ja tumesenssipuudutusta. Perinteisessä leikkauksessa laskimorunko poistetaan, ja flebektomiassa näkyviä sivuhaaroja poistetaan pienistä pistoviilloista. Eri menetelmillä on omat vahvuutensa, ja hoitosuositukset pitävät laskimonsisäisiä hoitoja keskeisinä vaihtoehtoina vuotavan laskimorungon hoidossa.
Yhteenveto
- Laser- ja vaahtohoidossa vuotava laskimo suljetaan sen sisältä käsin, eikä ihoon tarvita leikkausviiltoja.
- Laserhoito sulkee suoran laskimorungon lämmöllä tumesenssipuudutuksessa. Vaahtohoito sulkee mutkittelevia ja uusiutuneita laskimoita lääkevaahdolla.
- Usein menetelmiä yhdistetään: runko laserilla ja sivuhaarat vaahdolla tai pienillä poistoilla.
- Hoitomuoto valitaan ultraäänitutkimuksen perusteella, ja päätös tehdään yhdessä.
Toipumisesta kerron tarkemmin artikkelissa Toipuminen suonikohjuhoidon jälkeen.
Lähteet
- De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2022 Clinical Practice Guidelines on the Management of Chronic Venous Disease of the Lower Limbs. European Journal of Vascular and Endovascular Surgery 2022;63(2):184–267.
- Rabe E, Breu FX, Cavezzi A, ym. European guidelines for sclerotherapy in chronic venous disorders. Phlebology 2014;29(6):338–354.
- Brittenden J, Cotton SC, Elders A, ym. A randomized trial comparing treatments for varicose veins. New England Journal of Medicine 2014;371(13):1218–1227.